Poutapilvi ei satele
Kirjatoukka ei matele
Jo kirjaston pihalla, hän pyrähtää juoksuun.
-äkkiä kirjojen tuoksuun!
Kaupunkiretki -runokirjassa riimitellään erilaisia kaupunkipaikkoja. Lasten
kanssa kirjaa lukiessa voidaan vaikka yhdessä koittaa keksiä, että mistäs kaikesta se kaupunki oikein koostuukaan,
mitä kaupungeista löytyy tai pitää löytyä, mikä on tuttua, mikä vierasta. Keksimisen avuksi voi aikuinen kysellä vaikka vanhempien
ammateista; löytyisikö sitä kautta kaupunkiin kuuluvia paikkoja ja asioita.
Kaupunkiretkessä omat runonsa ovat rakennuksista saaneet mm.
paloasema, uimahalli, ravintola, kirjasto, elokuvateatteri, pankki, posti, kirkko,
päiväkoti ja sairaala…. Rakennusten lisäksi runoja on myös kaupunkirakenteeseen
kuuluville yhteistiloille kuten torille, urheilukentälle ja puistoille sekä liikenteelle
ja erilaisille kaupunkiin kuuluville kulkuvälineille.
Runokirjasta tekee mielenkiintoisen, että aiheessa
mennään kirjasto ja kukkakauppa
-idylliä syvemmälle kaupunkirakenteeseen.
Omat riimit löytyvät myös lapsille vähän ehkä äkkipäätä vieraammille kaupunkirakenteen
asioille, kuten satamalle, kaatopaikalle, jätevedenpuhdistamolle tai viemäröinnille.
Mitä pitkin vesi virtaa
kaikkiin meidän taloihin?
Mitä pitkin sähkö kulkee
noihin katuvaloihin?
Vesijohdot, kaapelit,
putket tarvitaan,
että kaikki kaupungissa,
saadaan toimimaan.
Niinhän tässä elämässä
monta kertaa käy:
kaikenlaista tapahtuu,
vaikkei sitä näy.
Jukka Itkosen tuotanto käsittää yli 30 teosta; runoja ja
proosaa, lapsille ja aikuisille. Onko lasten ja aikuisten runon välillä
ylipäätään jyrkkää rajaa? Pitäisikö olla? Siitä on Itkonen uutterasta koettanut
ottaa selvää. Kaupunkiretken huikean houkuttava kuvitus on Matti Pikkujämsän. Kustantaja
Kirjapaja (2011).
Kaupunkileikki ;
Teippaa maalarinteipillä (tai washi-paperiteipillä jos
sellaista on käytössä, jesari ja sähkärinteipit saattavat jättää hankalia liimajälkiä) lattian pari korttelia ja katua ja siirry sivuun seuraamaan,
että miten leikki lähtee eteenpäin. Kaupunkia voi siitä sitten vähitellen lähteä kasvattamaan
lisäämällä vaikka puistoja (vihreästä huovasta leikattuja paloja lattiaan), joki
(no sitä sinistä huopaa tähän sitten), parkkipaikkoja
ja rakennuksia. Teiden varsille tarvitaan levennyskohtia bussipysäkkejä varten ja suojateitäkin on hyvä rakentaa sinne tänne.
Lähde; cafe-veyafe.com |
Rakennuksia voi tehdä helposti vaikka maitotölkeistä tai pahvilaatikoista maalaamalla tai päällystämällä. Rakennusten muotoihin saa vaihtelua yhdistämällä erikorkuisia purkkeja maalarinteipillä toisiinsa. Mistä tunnistaa sairaalan, entä paloaseman, miten POLIISI kirjoitetaan? Mikä voisi olla pankkirakennuksen tunniste? Välillä voidaan palata kaupunkiretki-kirjan äärelle tsekkaamaan, että mitähän meidän kaupungista vielä puuttuu.
PS: Onko hyviä vinkkejä miten ne viemärit ja vesijohdot
saadaan leikkiin mukaan, kun tylsät aikuiset eivät suostu irrottamaan lattian
muovimattoa..
PS2: Keitä siellä
kaupungissa sitten asuu? Kaupunkiretken
jälkeen sopii riimitellä kaupungin kerrostalon
moninaisista asukkaista Avain hukassa
-kirjan myötä. Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandiapalkinnolla
viime vuonna palkitussa kuvakirjassa esitellään
kerrostalon erilaisia koteja ja moninaisia asukkaita samalla kun etsitään
kadonnutta kotiavainta. Kuvituksessa on (Kaupunkiretken
tavoin) paljon yksityiskohtia ja
tutkittavaa, eli dokumenttikamera päälle jos sellainen on käytettävissä.
Kaupunkiretkellä ovat käyneet myös mm. Luettua elämää, Lastenkirjapino, Värikäs päivä, Lastenkirjahylly sekä Sininen keskitie
Kirjojen kansikuvat; Kirjapaja ja Kustantamo S&S
Kirjojen kansikuvat; Kirjapaja ja Kustantamo S&S