Tipsu ja oivallusten opus

Tipsu ja oivallusten opus on kirja, joka käsittelee läsnäolo- ja myötätuntoteemoja tarinoiden kautta. Tipsu on ihan tavallinen pieni otus (joka meillä taidettiin muuten mieltää peikkolapseksi). Tipsulla on iloja, murheita, pelkoja, mielipahaa ja seikkailuja siinä missä muillakin otuksilla. Tarinoissa johdatetaan kuulijaa huomaamaan, millainen voima hyväksyvällä asenteella, kiitollisuudella ja ystävällisyydellä voikaan olla. 

Kirjan kymmenen pientä tarinaa auttavat hoksaamaan mielen hyppelehtimisen luonteen, ymmärtämään miten pelko tekee kiukkuiseksi ja miten hengityksen avulla voi hiljentää hölöajatuksia.

Näin meillä

Tipsu ja oivallusten opus on siis 6-11 -vuotiaille suunnattu mindfulness-harjoitusten perusasioihin johdattava kirja. Itse luin kirjaa 3-6 -vuotiaille lepohetkellä.  Kirjan tarinat ovat 3-5 sivun mittaisia. 

Kymmenestä tarinasta riittää luettavaa kahdelle tai kolmelle lepohetkelle, mutta itse tykkäsin lukea kirjassa viimeisenä tarinana olevan lyhyen `Tipsu ja hengityksen hämmästely` -tarinan joka lukukerran päätteeksi.  Pimeän pelosta, sängyn alla lymyilevistä mielikuvitusolennoista ja painajaisista kertovan Tipsu ja pimeän peikot -tarinan jätin lepohetkellä pois ja luettavaksi tilanteessa, jossa peloista voi jutella lukemisen yhteydessä. Kaikki muut tarinat sopivat rauhalliselle lepohetkelle oikein hyvin.  Jatkossa haluan käyttää kirjaa siten, että ensin luen tarinat lepohetkellä ja myöhemmin uudelleen tarina kerrallaan vaikka pienryhmissä keskustellen.

Mikä mokoma mindfulness ja sopiiko se nyt sitten lapsille?

Mindfulness-harjoittelu on yksinkertaisesti mielen jumppaa. Siinä harjoitellaan hyväksyvää ja levollista läsnäolemista tässä hetkessä.  Harjoitteissa opetellaan havainnoimaan hengitystä, kehollisia tuntemuksia, ajatuksia ja tunteita eli omaa kehoa kokonaisuutena. Harjoitteilla haetaan keinoja itsetuntemuksen ja keskittymistaidon vahvistamiseksi  sekä itsesäätelyä ja stressaavien tilanteiden hallintaan.  Samalla jumppautetaan  tarkkaavaisuutta, vuorovaikutustaitoja, kykyä tuntea  positiivisia tunteita ja taitoa rauhoittua.

Tipsu ja oivallusten opus -kirjasta voi varsin hyvin nauttia ihan vain satuina, ilman että suo ajatustakaan millekään mindfulnessille tai tietoisen läsnäolon harjoituksille. 

Sukellus syvemmälle?

Jos kuitenkin syvempi sukellus mindfulness-harjoitusten käyttöön lapsiryhmän kanssa kiinnostaa, niin kannattaa etsiä käsiin Tipsun temppukirja. Siinä tutustutaan enemmän lasten kanssa tehtäviin mindfulness- ja myötätuntoharjoituksiin, joista yhdessä satujen kanssa voidaan  koostaa lapsille vaikka kokonaisia mindfulness-tuokioita.

Molempien Tipsu-kirjojen teemoja ovat ilon ja kiitollisuuden tunteminen, negatiivisten tunteiden kohtaaminen, myötätunto ja  myötätuntoinen toiminta sekä itseä että muita kohtaan ja ystävällisyys. Tipsun temppukirjassa käsitellään lisäksi lyhyesti myös mindfulness-opetuksen pedagogiikkaa ja lapsen myötätuntoista kohtaamista.

Millaiset mindfulness -harjoitukset sitten olisivat lapsille sopivia? Maatako lapsiryhmän kanssa jumppasalissa patjoilla ja koettaa mielikuvituksen voimalla tuntea miten aallot osuvat varpaisiin tai tuuli puhaltelee kasvoille? Miksei, ehkä rauhoittumiseen vauhdikkaan liikunnan jälkeen. Vaikkapa hengitellen hetken  pehmolelu vatsan päällä. Tai selällään silmät kiinni, odottaen kosketusta selkään tai sivelyä jalanpohjaan merkkinä ylös nousemisesta ja  eteenpäin siirtymisestä.

Mennään metsään!

Lasten kanssa tarvitaan kuitenkin myös toiminnallisuutta ja leikinomaisuutta. Ja mistäs sille parempi ympäristö kuin metsä, koska kaikenlainen ihmettely ja aistiminen ovat luonnossa niin perin juurin luontaista. Metsässä on aikuisella oiva tilaisuus tietoisesti ohjata lasta ihmettelemään erilaisia aistimuksia ja aistihavaintoja. 

Metsässähän voisi vaikka;

• Riimitellä ja ottaa käyttöön (esim. yllä olevan kaltaisen) siirtymäloru  metsään menoa varten, ja miksei toki muihinkin hetkiin. Aina metsään mennessä pysähdys samassa kohdassa, hetken hiljentyminen, aistien herättely, tietoinen hengitys..

• Aistia. Mitä kaikkea ääniä metsässä on, kun keskittyy kuuntelemaan? Miltä täällä tuoksuu?  Miltä pilvet näyttävät? Miltä tuntuu puu pinta, sammal, kivi? Mitä näet, kun katsot ihan lähelle, entä kun katsot niin kauas kuin vain voit? Aistituntemusten syventämiseksi keskitytään yhteen aistiin kerrallaan.

• Harrastaa arkimatikkaa ja harjaannuttaa hienomotorisia taitoja. Hae kolme (tai vaikka ikäsi verran) kappaletta kiviä, keppejä, käpyjä tai muuta luonnosta löytyviä asioita. Koita pinota ne päällekkäin.

• Satuilla. Kuunnella. Lukea. Satuhieronta tai tarinarapsuttelu. Aina metsäretken päätteeksi sama runo tai loru tai vaihtuva tarina?  Tai vaikka erityinen metsäkirja, jota luetaan vain metsäretken yhteydessä.

Tipsusta ovat kirjoittaneet myös mm.Taikasaappaiden Heli,  Värikäs päivä  lastenkirjablogi, Löytöretkellä piilomaassa -blogi sekä Mummo lukee lapsoselle, josta löytyy myös lisää vinkkejä lapsille tarkoitetuista mindfulness-kirjoista. 

Tipsu-kirjat; kirjoittanut Sari Markkanen, kuvittanut Meri Qvist ja kustantanut BASAM BOOKS.